Ravinto

Suola

Sydämen vajaatoimintaa sairastavan kannattaa välttää suolan käyttöä. Ruokasuolaa eli natriumkloridia ihminen tarvitsee korkeintaan viisi grammaa päivässä, ja ilmeisesti jo 1½ grammaa päivässä riittää. Suomessa keskimääräinen saanti on miehillä 10 ja naisilla 7 grammaa päivässä.

Sydänpotilaan ei missään nimessä kannata lisätä suolaa valmiiseen ruokaan. Suolan saantia voi rajoittaa hankkimalla elintarvikkeita, joissa on sydänmerkki. Kaupassa myytävissä valmisruuissa ja leipomotuotteissa tulee aina olla merkittynä suolapitoisuus. Se on hyvä tarkastaa. Pansuola® sisältää 57 % natriumkloridia, tavallinen pöytäsuola käytännössä 100 % ja erikoissuolat (esim. ruususuola, merisuola) 96–99 %.

Sydänliitto: Suolaa vain kohtuudella

Proteiini eli valkuaisaine

Suomalaisten proteiininsaanti on keskimäärin suositusten mukaista eli 50–90 grammaa päivässä (10–20 % ravinnon kokonaisenergiasta). Suomalaiselle tavallisimpia proteiinin lähteitä ovat maitotuotteet, liha, kala ja kananmuna. Liian vähäinen proteiininsaanti voi aiheuttaa lihaskatoa. Liiallisen lihaproteiinin saannin myötä yleensä saa myös ylimäärin rasvaa, mikä voi aiheuttaa lihomista ja verenkolesterolin kohoamista. Kasviproteiinin hyviä lähteitä ovat esimerkiksi herneet, pavut ja pähkinät. Pähkinöistä saa myös varsin runsaasti terveellisiä kasvirasvoja.

Sydänliitto: Proteiinia sopivasti

Rasva

Suositus rasvan saannille on 35 % ravinnon kokonaisenergiasta, mikä tarkoittaa naisilla 60–70 ja miehillä 80–90 grammaa päivässä. Koska rasva sisältää runsaasti energiaa, liiallinen rasvojen saanti johtaa lihomiseen. Rasvan kokonaismäärästä tulisi olla ns. pehmeitä rasvoja 2/3 ja kovia rasvoja 1/3. Pehmeitä rasvoja saa runsaasti kasvimargariineista ja -öljyistä sekä rasvaisesta kalasta.

Pehmeät rasvat sisältävät runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja, joiden saanti vähentää verenkolesterolia ja ilmeisesti pienentää sydän- ja verisuonitautien ja niiden etenemisen vaaraa. Kovia rasvoja saa rasvaisista maitotuotteista kuten juustosta ja voista sekä punaisesta lihasta (sika, lammas ja nauta). Suomalaiset ovat aiemmin saaneet liikaa kovia rasvoja. Punaisen lihan runsas saanti yhdistyy suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautien sekä monien muiden tautien, esim. haavaisen paksunsuolentulehduksen ja paksunsuolen syövän vaaraan

Sydänliitto: Rasvan laatu ratkaisee

Kuitu

Kuitu on ravinnon imeytymätöntä ainesta ja koostuu enimmäkseen pitkäketjuisista, pilkkoutumattomista hiilihydraateista (sokeriyhdisteistä) kuten selluloosa. Sitä saa esim. täysjyväviljatuotteista sekä muista kasviksista (marjat, hedelmät, vihannekset, juurekset, pähkinät). Kuitu hidastaa ravinnon hiilihydraattien imeytymistä ja siten parantaa niiden aineenvaihduntaa. Runsas kuitujen saanti alentaa verenkolesterolia. Saantisuositus on naisille vähintään 25 ja miehille vähintään 35 grammaa päivässä. Suomalaisten kuidunsaanti on yleensä tätä pienempi. Leipien kuitupitoisuus merkitään tuoteselosteeseen. Sydänmerkillä varustetut leivät sisältävät runsaasti kuitua

Sydänliitto: Kuitu monipuolisen ruuan osana

Neste

Sydämen vajaatoimintaa sairastavalle sopiva päivittäinen nestemäärä on 1½-2 litraa. Sydänpotilaan paras juoma on vesi. Vähärasvaista maitoa, piimää tai jogurttia sopii juoda 1–2 lasillista ja kahvia tai teetä 2–3 kupillista päivässä. Pannukahvi nostaa verenkolesterolia, joten kannattaa juoda mieluummin suodatinkahvia. Kahvin runsas juonti aiheuttaa joillekin rytmihäiriöitä. Alkoholi ei ole hyväksi sairaalle sydämelle edes kohtuullisesti nautittuna, nykykäsityksen mukaan tuskin terveellekään.