Erikoissairaanhoidon tutkimukset

• Sydämen lokeroiden tilavuuden, sydänlihasmassan ja seinämäliikkeen arvioinnissa magneettitutkimusta pidetään kultaisena standardina.
• Vaihtoehtoinen menetelmä, jos ultraäänitutkimus jää puutteellisen näkyvyyden vuoksi vaillinaiseksi.
• Oikean kammion toiminnan arviointi ja mahdollisen oikovirtauksen määritys.
• Kuvantamismenetelmistä paras kyky karakterisoida sydänlihasta.
• Soveltuu hyvin vajaatoiminnan etiologian selvittelyyn tilanteessa, jossa ahtauttava sepelvaltimotauti on poissuljettu tai epätodennäköinen:
  • akuutti tai krooninen myokardiitti
  • tulehduksellinen sydänlihassairaus, kuten sydänsarkoidoosi tai jättisolumyokardiitti
  • kertymäsairaus, kuten amyloidoosi
  • hypertrofinen sydänlihassairaus.
• Voidaan arvioida infarktin pohjalta syntyneitä sydänlihasarpia ja edelleen sydänlihaksen elinkelpoisuutta.
• Ei ionisoivaa säteilyä.
• Tahdistimen säätö on tarpeen ennen ja jälkeen kuvauksen.

Sydämen ja sepelvaltimoiden tietokonetomografia

• Hyvä sepelvaltimotaudin poissulkeva tutkimus silloin, kun ahtauttavan sepelvaltimotaudin todennäköisyys on pieni tai korkeintaan kohtalainen.
• Tarkka arvio sydämen anatomiasta, mutta kudoserottelukyky on magneettikuvausta huonompi.
• Sydämen lokeroiden tilavuuden, sydänlihasmassan ja seinämäliikkeen arvio.

Sydämen perfuusion gammakuvaus (SPECT, ”MIBI”)

• Sydänlihasperfuusion arvio erityisesti, kun halutaan arvioida sydänlihaksen elinkelpoisuutta (viabiliteetti).
• Sydämen pumppaustoiminnan arvio.

Sepelvaltimoiden varjoainekuvaus (angiografia)

• Tulisi tehdä useimmille potilaille vajaatoiminnan etiologian selvittelynä, jos potilaalla valtimotaudin riskitekijöitä
  - matalan ennakkotodennäköisyyden potilaille sepelvaltimoiden CT.
• Samalla voidaan tehdä vasemman kammion varjoaineruiskutus (LV-kine) ja mitata vasemman kammion täyttöpaine (vasemman kammion paine loppudiastolessa).
• Angiografia on ionisoivaa säteilyä käyttävä tutkimus.

Oikean puolen katetrisaatio (OPK)

• Kohonneen keuhkoverenpaineen syyn selvittäminen.
• Epäily restriktiivisestä kardiomyopatiasta tai perikardiumin konstriktiosta.
• Keuhkovaltimopaineen ja keuhkovastuksen määrittäminen harkittaessa sydämen siirtoa.
• Sydämen oikean puolen vajaatoiminnan tutkiminen.

Sydänlihasbiopsia

• Kun epäillään spesifistä tautia, jonka hoitopäätös perustuu histologiseen löydökseen.
• Biopsioiden osuvuus on tulehduksellisissa sydänsairauksissa rajoittunut taudin läiskittäisyyden takia.
• Sydänsarkoidoosiepäilyssä torakoskooppiset imusolmukebiopsiat ovat ensisijaisia (PET-kuvauksessa positiivisia imusolmukkeita).
• Tulehdukselliseen sydänsairauteen sopiva kuvantamislöydös (PET/MRI) sekä
  • nopeasti vaikeutuva kliininen vajaatoiminta
  • AV-johtumishäiriöt
  • vaikeat kammioarytmiat.
• Infiltratiivisessa sydämen vajaatoiminnassa biopsia useimmiten varmistaa diagnoosin (mm. amyloidoosi, hemokromatoosi, Fabryn tauti).
• Sydänlihasbiopsiat otetaan vajaatoimintapotilailta yleensä vasemmasta kammiosta.
• Sydänlihasbiopsiaan liittyy vakavien komplikaatioiden mahdollisuus.