Liikunta ja fysioterapia

Sydämen vajaatoimintapotilaan fysioterapia vuodeosastolla ja poliklinikalla (Seinäjoen keskussairaala)

  • Fysioterapeutti ohjaa vajaatoimintapotilaita akuutissa vaiheessa lääkärin tekemän diagnoosin jälkeen, sairauden pahenemisvaiheessa sekä toipilasvaiheessa.

Sydämen vajaatoimintapotilaan fysioterapia osastolla A32

  • Fysioterapia aloitetaan osastolla lääkärin lähetteellä.

Uusi sydämen vajaatoiminnan diagnoosi / sydämen vajaatoiminnan pahenemisvaihe

  • Sairaalavaiheessa lääkehoito ja lepo ovat ensisijaisia.
  • Fysioterapiassa korostuu potilaan toimintakyvyn säilyminen.
 

Tavoitteena, että potilas:

  • Saa tietoa sydämen vajaatoiminnasta
  • Tietää kuinka voi kuormittaa itseään turvallisesti arkipäivän ja liikunnan aikana
  • Rohkaistuu itsenäiseen liikkumiseen
  • Saa yksilölliset liikuntaohjeet kestävyyden ja lihaskunnon ylläpitämiseksi
  • Oppii seuraamaan oireita ja tietää miten toimia niiden ilmaantuessa

Fysioterapia osastolla:

Fysioterapeuttinen haastattelu

  • Esitiedot:
    • sydändiagnoosi, ProBNB, Tnt, EF, NYHA-luokitus, sydämen rytmi, muut sairaudet, toimintakykyyn vaikuttavat sairaudet. 
  • Haastattelu:
    • potilaan oireet, asuminen, työnkuva, liikuntatottumukset, toimintakyky, apuvälineet, motivoituneisuus. 

Fysioterapeuttinen tutkiminen:

Fysioterapeuttinen harjoittelu: 

  • hengitysharjoitukset
  • verenkiertoa vilkastuttavat liikkeet
  • vuoteesta ylösnousu
  • kävelyharjoittelu syke-ja saturaatio seurannassa. 

Fysioterapeuttinen ohjaus ja neuvonta

Sydämen vajaatoiminta ja liikunta

  • Annetaan potilasohje: sydämen vajaatoiminta ja liikunta sekä Liikuntapäiväkirja.
  • Liikkuminen aloitetaan jo osastojaksolla fysioterapeutin ohjaamana ja tavoitteena jatkaa kotona itsenäisesti.
  • Aktiivisen liikunnan voi aloittaa, kun sairaus on ollut tasapainossa 3 viikkoa. Liikuntaa aluksi pieniä hetkiä esim. 5–10 min jaksoissa. Liikunnan määrää lisätään vähitellen voinnin mukaan. Suositus on 30 min–tuntiin päivässä.
  • Sopivat liikuntalajit.
  • Sydämen sähköisen tahdistimeen liittyvä toiminta / liikuntaohjaus.

Kestävyysliikuntaa päivittäin

  • Kestävyysliikuntaa on mm. kävely, pyöräily, sauvakävely ja hiihto.
  • Liikunta tehostaa hengitys-ja verenkiertoelimistön toimintaa.

Lihaskuntoharjoittelua 2–3 kertaa viikossa

  • Esim. kuntosaliharjoittelu, kotivoimistelu.
  • Aloitus kevyellä vastuksella, toistotyönä.

Arki-ja hyötyliikunta

  • Esim. työ-ja asiointimatkat kävellen tai pyörällä, kotityöt.
  • Arkiaktiivisuus on tärkeää kunnon säilymiselle.

Liikuntaohjeet

Liikuntaa voinnin mukaan

Kotiutuminen sairaalasta / jatkohoitopaikkaan

Fysioterapian kontrollikäynti EPSHP:ssa (suositus)

  • Kun on todettu uusi sydämen vajaatoimintadiagnoosi, kutsutaan fysioterapiakontrolliin n. 1-3 kk:n kuluttua kotiutumisesta.
  • Käynnillä arvioidaan potilaan suorituskykyä ja annetaan yksilölliset ohjeet.

Fysioterapeuttinen haastattelu

  • Kotona pärjääminen, päivittäiset toiminnot, tämänhetkiset oireet ja vointi, motivointi liikuntaan, mieliala.
  • Liikuntapäiväkirjan läpikäynti.

Fysioterapeuttinen tutkiminen:

Fysioterapeuttinen ohjaus ja neuvonta

  • Keskustellaan potilaan kanssa kotona pärjäämisestä.
  • Annetaan tietoa liikunnan vaikutuksista vajaatoimintapotilaan toimintakykyyn ja sydänterveyteen.
  • Kannustetaan potilasta omahoitoon/omatoimisuuteen.
  • Ohjataan säätämään rasitusta turvallisesti.
  • Kerrataan osastolla annettuja liikuntaohjeita ja suunnitellaan yksilöllinen liikuntaohjelma suorituskykytestin tuella, potilaan mieltymysten mukaan.
  • Annetaan ohjeet kirjallisena.

Suositus fysioterapeutin suorittamasta seurannasta

  • Sairaalahoidon / diagnoosivaiheen jälkeinen seuranta-aikataulu:
    1 kk:n kuluttua kotiutumisesta ja sen jälkeen yksilöllisesti 2-6 kk:n välein.