Määritelmä

Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka syynä on elimistön tarpeisiin nähden riittämätön verenkierto sydämen pumppausvoiman vajauksen takia. Taustalla voi olla monenlaisia sydänsairauksia.

Sydämen toimintahäiriö aiheuttaa tyypillisiä oireita (esim. suorituskyvyn heikkeneminen ja hengenahdistus) ja löydöksiä (esim. keuhkokongestio, kohonnut kaulalaskimopaine ja perifeeriset turvotukset).

Sydän- ja verenkiertosairauden aiheuttamasta sydämen toimintahäiriöstä tulee olla objektiivinen osoitus.

Systolinen sydämen vajaatoiminta (HFrEF)

1. Vajaatoiminnalle tyypilliset oireet.

2. Vajaatoiminnalle ominaiset kliiniset löydökset.

3. Heikentynyt vasemman kammion supistusvireys (LVEF < 40 %) kuvantamistutkimuksessa.

Diastolinen sydämen vajaatoiminta (HFpEF)

1. Vajaatoiminnalle tyypilliset oireet.

2. Vajaatoiminnalle ominaiset kliiniset löydökset.

3. Normaali (LVEF > 50 %) tai vain lievästi heikentynyt (LVEF 40–50 %) vasemman kammion supistusvireys kuvantamistutkimuksessa.

4. Kohonneeseen sydämen vasemman puolen täyttöpaineeseen viittaava löydös.

Rakenteellinen muutos kuvantamistutkimuksessa:

  • Suurentunut vasen eteinen.
  • Vasemman kammion hypertrofia tai vasemman kammion poikkeavaan diastoliseen täyttymiseen viittaava muutos.
  • Vasemman kammion diastolisen sisäänvirtausnopeuden ja hiippaläppäannuluksen diastolisen liikenopeuden suhde suurentunut (keskimäärin E/e’ ≥ 13).
  • Lateraalisen ja septaalisen hiippaläppäannuluksen liike kudoskuvantamisessa pienentynyt (keskimäärin < 9 cm/s) tai suurentunut NP-pitoisuus.