Omahoidon jatko-ohjaus – EPSHP hoitoketjut

Omahoidon jatko-ohjauksen periaatteet ja sisältö

Omahoidon jatko-ohjauksen toteuttaa sairaanhoitaja tai vajaatoimintahoitaja sisätautipoliklinikalla tai sairaalahoitojaksolla.

Jatko-ohjauksessa olisi toivottavaa olla läheinen mukana. Vahvistamalla ja tukemalla läheisiä, lisätään läheisten voimavaroja ja samalla heidän kykyään tukea potilasta. Läheisten antama tuki on potilaalle erittäin tärkeää, sillä heidän läsnäolonsa lievittää potilaan ahdistusta.
Jatko-ohjaus toteutetaan yhden tai useamman kerran potilaskohtaisesti.
Jatko-ohjauksessa kerrataan perustietoja sairauden syystä ja selvitetään omahoidon onnistumista yksilöllisesti.
Samalla tarkastellaan omahoidon mittaustuloksia.

Tunnistamaan ja seuraamaan vajaatoiminnan oireita.
Keskustellaan hoidossa ilmenneistä haasteista
Ymmärtämään pahenemisvaiheeseen johtaneet tekijät (rytmihäiriö, anemia, tulehdussairaus, tulehduskipulääkkeet, lääkkeiden käytön lopettaminen/vähentäminen, korkea verenpaine, runsas nesteytys ja/tai runsas suolan käyttö) ja kuinka niitä vältetään.
Lääkehoidon tarkoituksesta, toteutumisesta ja tavanomaisten sivuvaikutusten seuraamisesta.
Oireiden hoidosta matkustaessa.

Unenaikaisten hengityshäiriöiden tunnistamisesta ja tarvittaessa hakeutumisesta jatkotutkimuksiin/hengityshäiriöiden hoitoon.
- Uniapneaa sairastavat ovat alttiita myös sydämen vajaatoiminnalle. (Käypä hoito)
Uniongelmia lisäävien riskitekijöiden vähentämisestä: painonhallinta, tupakoinnin lopettaminen, alkoholista pidättäytyminen.

Sydänystävällisen ruokavalion noudattamisesta ja runsaan suolan välttämisestä.
Ruokavalion merkityksestä sydämen vajaatoiminnan oireiden lievittämisessä ja hyvinvoinnin lisäämisessä.
Tahattomasta laihtumisesta, joka huonontaa sairauden ennustetta.
Ylipainon vähentämisestä harkiten (painoindeksi > 35 kg/m2).
Nesterajoituksen toteutumisesta.
Hyvän ravitsemustilan edistämiseksi monipuolinen ruokavalio sisältää riittävästi proteiinia ja on runsasenergista sekä säännöllinen liikuntaharjoittelu ehkäisee sydänkakeksiaa.

Tupakoimattomuudesta, sillä tupakointi on suuri lisärasitus sydämelle.
Alkoholin käytöstä ja siihen liittyvästä rytmihäiriöriskistä, verenpaineen noususta ja lisääntyvästä nestekuormasta.
- Jos potilas käyttää runsaasti alkoholia, ohjaa potilasta käyttämään alkoholia vain harvoin ja harkitusti korkeintaan 10-20g/vuorokausi (1-2 alkoholiannosta/vrk ), joka tarkoittaa 1 pullo (33 cl) keskiolutta tai saman vahvuista siideriä tai lonkeroa.
Alkoholista pidättäytymistä, jos epäillään alkoholin aiheuttamaa sydänlihassairautta.

Tulehdusten ehkäisystä ja hyvästä hoidosta (suuhygienia, hammaslääkäri, influenssarokotus, lääkärin suosituksesta pneumokokki-rokotus).
Yksilöllisesti sydämen vajaatoimintaan liittyvistä seksuaalisuuteen vaikuttavista ja huomioitavista seikoista (seksuaalisen aktiviteetin aikaiset oireet, erektiohäiriöt, seksuaalineuvonta, perhesuunnittelu).
Mielialan vaihteluista ja masennuksen oireiden tunnistamisesta.
Mahdollisuudesta sosiaalipalveluihin ja etuuksiin (taloudellinen tilanne, muistihäiriö, omaishoitajuus, kotiavun tarve), ravitsemusterapeutin- ja fysioterapeutin ohjauksen ja tuen piiriin.
Tarvittaessa konsultoidaan kulloistakin eritysammattityöntekijää.

Potilaille annetaan yksilöllisesti kulloisenkin tarpeen mukaan kirjallista ohjausmateriaalia, jotka löytyvät linkeistä ja tekstin yhteydestä.

Lue lisää: