Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus
Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö huonontaa elämänlaatua, edistää sairauksien syntymistä ja pahentaa jo olemassa olevia sairauksia. Haavat eivät parane yhtä nopeasti kuin tupakoimattomalla, ja toipuminen leikkauksen jälkeen on hitaampaa. Tupakoimattomana leikkaukseen hoitomallin mukaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö tulee lopettaa 2 kuukautta ennen leikkausta ja sitä tulee jatkaa leikkauksen jälkeen. Tupakka- ja nikotiinituotteet ovat haitallisia sikiölle. Lasta odottavan perheen savuttomuus on erityisen tärkeää. Tupakointi on 2-4 kertaa yleisempää mielenterveyspotilailla ja tupakoinnin lopettaminen lievittää mielenterveyspotilaan kokemaa ahdistusta, masennusta ja stressiä.
Tupakka- ja nikotiiniriippuvuus on vakava sairaus, jonka hoito on vaativaa. Tupakoinnin aloittamisen ehkäisy tulee kohdistaa erityisesti 10–16- vuotiaisiin. Nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen liittyvät voimakkaasti myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät. Tupakointi johtaa suureen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen.
Potilaan tupakoinnista ja nikotiinituotteiden käytöstä tulee tietää, ja tiedon tulee olla helposti löydettävissä potilastiedoista. Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa häntä lopettamaan tupakointi sekä auttaa ja kannustaa häntä vieroituksessa. Lääkärin kannustavat viestit ovat erityisen tärkeitä. Potilasta hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten velvollisuutena on käydä tupakoivan potilaan kanssa tupakoinnin lopettamista tukeva keskustelu vähintään kerran vuodessa. Erityisen tärkeää tupakoinnista kysyminen on silloin, kun potilaan kliiniset oireet voivat johtua tupakoinnista.
Fagerströmin nikotiiniriippuvuustesti ja kaksi kysymystä sisältävä versio Heaviness of Smoking Index (HSI) sopivat käytettäväksi aikuisten nikotiiniriippuvuuden arviointiin. Varenikliini, bupropioni, nortriptyliini ja nikotiinikorvaushoito ovat tehokkaita, ja niitä tulee aktiivisesti käyttää vieroituksessa. Elintapamuutosta tukevien ohjausmenetelmien hallitseminen auttaa vieroituksen toteuttamisessa. Tupakoivan potilaan hoitosuunnitelmaan tulee yhdessä hänen kanssaan kirjata vieroituksen tavoitteet ja toteutus. Suunnitelmassa on syytä varautua myös mahdolliseen painon nousuun esimerkiksi painonhallinnan ohjauksella ja liikuntainterventioilla. Samanaikainen tupakasta ja päihteistä vieroitus ilmeisesti lisää tupakasta vieroittumista, eikä se haittaa päihdevieroituksessa onnistumista.
Vieroituksen aloittavalle tulee järjestää seurantakontaktit 1–2 viikon, 1 kuukauden ja 3 kuukauden päähän vieroituksen alusta. Seurantavälejä muokataan yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Tupakoinnin uudelleen aloittaminen ei osoita vieroituksen lopullista epäonnistumista. Lopettaminen vaatii keskimäärin 3–4 yritystä.
Sähkösavukkeiden vaikuttavuudesta tupakoinnin lopettamisen apuna ei ole riittävästi näyttöä.
Nuuska ei ole vieroitushoitotuote. Se aiheuttaa elimistöön nikotiinikorvaushoitoja suuremman nikotiinipitoisuuden. Pitkäaikaisessa käytössä nuuska ilmeisesti myös suurentaa suusyövän riskiä.
Tupakoinnin lopettaminen voi vaikuttaa muiden potilaan käytössä olevien lääkkeiden pitoisuuksiin elimistössä. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi insuliini ja varfariini sekä tietyt pyykenlääkkeet.
Lue lisää
-
Käypä hoito: Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito
-
Käypä hoidon potilasversio: Tupakointi vai tupakoimattomuus – minkä tien sinä valitset?
M-filesistä löytyvä materiaali
- Tupakoimattomana leikkaukseen toimintamalli 6.10.2016 M-files päivitetty 15.6.2017
- Tupakointitapojen kartoittaminen ja tupakkariippuvaisen potilaan hoitomalli M Files päivitetty 5.11.2011
- Tupakoimattomana leikkaukseen toimintamallikaavio 2013 M- files
- Yksilöohjausmalli A nikotiinikorvaushoito tai ilman M-files päivitetty 15.6.2017
- Yksilöohjausmalli B varenikliini, bupropioni tai nortriptyliini M- files 15.6.2017
Ohjeistus potilaalle tupakoinnin lopettamiseen
- Valmistaudu lopettamiseen hyvissä ajoissa etukäteen ja päätä lopettamispäivä.
- Rohkene pyytää apua ja tukea terveydenhuollosta: Etelä-Pohjanmaan alueen terveyskeskukset ja työterveyshuollot tukevat tupakoinnin lopettajaa kolmen kuukauden pituisella yksilöohjauksella joko vastaanotolla tai puhelimessa.
- Käytä vieroittumisen apuna nikotiinikorvaushoitoa tai lääkehoitoa. Suomessa on saatavilla vieroitushoitoon 3 erilaista reseptilääkettä: varenikliini, bupropioni ja nortriptyliini. Lääkehoito suunnitellaan yhdessä lääkärin kanssa.
- Tukea voivat antaa myös esim. perheenjäsenet, ystävät, työkaverit, kouluterveydenhoitaja, kotikunnan terveyskeskus, työterveyshuolto, omat lääkärit, psykologit ja apteekit.
- Sinun on tärkeä tiedostaa ja tunnistaa vieroitusoireet (esim. ärtyisyys, kärsimättömyys, keskittymisvaikeudet, univaikeudet, päänsärky). Ne alkavat 2–12 tunnin kuluttua tupakoinnin lopettamisesta. Oireet ovat vaikeimpia ensimmäisten päivien aikana. Valtaosalla oireet helpottavat kuukauden kuluessa.
- Koska tupakointi on myös tottumus, keksi jotain muuta terveellisempää tekemistä sen tilalle.
- Mieti, miten toimit toisin tilanteissa, joissa olet ennen tupakoinut.
- Kerro lähipiirillesi, että olet lopettamassa tupakoinnin.
- Tupakasta pääsee irti eikä retkahtaminen tarkoita sitä, ettekö lopettaminen onnistuisi, sillä lopullinen tupakasta eroon pääseminen vaatii usein 3-4 yritystä.
- Tiedosta, että ruokahalu kasvaa, siksi paino voi nousta muutamia kiloja. Painonnousun haitta terveydelle on kuitenkin pienempi kuin tupakoinnin. Terveellinen ruokavalio, liikunta ja nikotiinikorvaushoito voivat ehkäistä painon nousua. Painonhallintaan voidaan keskittyä myöhemmin, kun tupakointi on lopetettu.
Lue lisää
- Tupakointi vai tupakoimattomuus – minkä tien sinä valitset?
- Päihdelinkki Nikotiiniriippuvuustesti
- Päihdelinkki Nuuskatesti
- Stumppi: Tukea lopettamiseen
M-filesistä löytyvä materiaali
- Potilasohje tupakoinnin lopettamiseen (yleisohje) M-Files
- Potilasohje Tupakkatuotteiden käyttö ja leikkaukseen valmistautuminen M-Files päivitetty 22.3.2017
