Alkoholiongelma on eräs yhteiskunnan merkittävistä terveysuhkista. Alkoholiongelman ehkäisyssä, havaitsemisessa ja hoidossa terveydenhuollolla on keskeinen asema. Terveydenhuollon kaikissa hoitopaikoissa on tärkeää muistaa alkoholiongelman yleisyys ja etsiä ongelmaa aktiivisesti eri potilasryhmistä.
- Alkoholinkäytölle on määritetty korkean ja kohtalaisen riskin tasot. Korkean riskin taso on hälytysraja, jolloin viimeistään asiaan tulee terveydenhuollossa puuttua. Suomessa hälytysrajaksi eli korkean riskin tasoksi on arvioitu työikäisillä naisilla 12–16 ja miehillä 23–24 alkoholiannosta viikossa. Kohtalaisen riskin taso on työikäisillä naisilla 7 ja miehillä 14 annosta viikossa. Nuorilla (alle 18-vuotiailla) ei voida asettaa vastaavaa suositusta alkoholinkäytön riskitasosta. Raskauden aikana alkoholinkäyttöä tulisi välttää, koska sille ei ole olemassa turvallista rajaa. Ikääntyneillä alkoholinkäytön riskitasot ovat matalampia kuin työikäisillä.
- Lyhytneuvonta (mini-interventio) on tehokas tapa vaikuttaa alkoholinkäyttöön. Tavoitteena on havaita ongelmakäyttö varhain, ennen kuin siitä aiheutuu fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia haittoja. Lähtökohtana on potilaan haastattelu, joka kannattaa aloittaa avoimella kysymyksellä. Käyttömääriä kysyttäessä on parempi johdatella arvioon tarjoamalla pikemmin suuria kuin pieniä juomamääriä. Muutosvalmiutta kannattaa tiedustella esimerkiksi kysymällä: "Oletko ajatellut, että Sinun pitäisi vähentää juomistasi?” Strukturoituja kyselyitä ja Alkoholin käyttöpäiväkirjaa voidaan käyttää haastattelun tukena. AUDIT-kyselyn seulontaraja suomalaisilla on miehillä vähintään 8 ja naisilla vähintään 6 pistettä. Potilaalle kerrotaan yksilöllisesti hänen alkoholinkäyttönsä haittavaikutuksista ja häntä motivoidaan sekä suullisilla että kirjallisilla ohjeilla vähentämään alkoholinkäyttöään. Motivoiva haastattelu eri muodoissaan lisää hoidon tuloksellisuutta.Tapaamisen lopuksi sovitaan tarvittaessa muutamasta seurantakäynnistä. Tarvittaessa potilas ohjataan päihdepalvelujen piiriin.
- Haastattelua ja kliinistä tutkimusta tukevat yhteisymmärryksessä potilaan kanssa tehtävät laboratoriotutkimukset. Vastaanottotilanteessa suoritettavan hengitysilman alkoholipitoisuuden mittauksen lisäksi seerumin glutamyylitransferaasin (GT), punasolujen keskitilavuuden (MCV) ja seerumin niuk-kahiilihydraattisen transferriinin (CDT) määrittäminen tulee kyseeseen erityisesti silloin, kun potilasta halutaan motivoida hoitoon, halutaan seurata hoidon tuloksia ja tarvitaan alkoholin aiheuttaman elinvaurion erotusdiagnostiikkaa.
- Hyvä hoitosuhde ja psykososiaaliset hoidot ovat potilastyön perusta, mutta myös lääkkeillä on tehoa alkoholin ongelmakäytön ja alkoholiriippuvuuden hoidossa. Alkoholiongelmaan kietoutuu potilaan koko elämänpiiri, joten hoidonkin on oltava kokonaisvaltaista.
- Alkoholinkäytön aloitusiän lykkääminen on keskeistä nuorten alkoholiongelmien ehkäisyssä. Vanhemmuutta tukevat interventiot siirtävät nuorten alkoholinkäytön aloitusikää. Lyhytinterventiot vähentävät nuorten alkoholinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia. Ikääntyneiden alkoholin ongelmakäytön hoitoon soveltuvat samat menetelmät kuin nuoremmille.
Lue lisää
- Käypä hoito: Alkoholiongelmaisen hoito
- Päihdelinkki: Alkoholin käytön riskit
- Käypähoito: Alkoholiongelmaisen hoito potilasversio
M-filesistä löytyvä materiaali
- Vähennä vähäsen Opas alkoholin käyttöön, M-files
- Potilasohje Etelä-Pohjanmaan kuntien päihdepalveluista M-files
- EPSHP Yleinen päihdekysely M-files
Miten ohjeistan potilasta?
Alkoholin ongelmakäyttöön liittyy paljon haittoja
Turvallista riskirajaa ei ole kuitenkaan olemassa, sillä alkoholin ongelmakäyttö voi vaurioittaa lähes jokaista elintä. Toistaiseksi ei tiedetä, miksi jollekulle tulee alkoholin aiheuttama elinvaurio ja toiselle ei.
Alkoholin aiheuttamien haittojen lista on pitkä
Aivovammoista alkoholimaksasairauteen, pikkuaivojen surkastumisesta impotenssiin ja kohonneesta verenpaineesta sydänsairauksiin. Alkoholin suurkulutus lisää myös aivoverenvuotojen sekä tapaturmien ja vammojen määrää. Vuosittain Suomessa menehtyy lähes 500 henkeä akuuttiin alkoholimyrkytykseen.
Mitä tarkoitetaan alkoholiannoksella?
- Yksi alkoholiannos (n. 12 g alkoholia): pullollinen keskiolutta tai siideriä, lasillinen eli 12 cl puna- tai valkoviiniä tai 4 cl viinaa.
- Pullo mietoa viiniä sisältää 6 annosta ja puolen litran kossupullo 13 annosta. Tuoppi A-olutta sisältää 2 annosta.
Vieroitusoireet
Vieroitusoireita tulee, kun päihde poistuu elimistöstä. Vapina, levottomuus, hikoilu, unettomuus ja ärtyisyys ovat lieviä oireita, joita ilmaantuu usein jo laskuhumalan aikana. Vakavin vieroitusoireyhtymän on delirium tremens, kansanomaisesti juoppohulluus, joka saattaa syntyä, kun alkoholin käyttö lopetetaan äkillisesti pitkäaikaisen käytön jälkeen. Siinä oireet ovat erittäin rajuja: näkö- ja kuuloharhoja, tajunnanmenetystä, jopa sydämen pysähtyminen. Hengenvaarallinen tila vaatii kiireellistä sairaalahoitoa.
Tarjolla on monia hoitoja
Alkoholin liikakäyttö vaikuttaa koko elämään. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa päästä alkoholista eroon – avainsana hoidon onnistumiselle on oma halu. Hoitojen tarkoitus on saada potilas miettimään juomisen ja retkahtamisten syitä ja etsimään juomiselle erilaisia turvallisia vaihtoehtoja. Oman motivaation löytäminen on tärkeää, ja ongelmatilanteiden tunnistaminen auttaa estämään retkahduksia.
Mini-interventio eli lyhytneuvonta
Mini-intervention eli lyhytneuvonnan avulla pyritään löytämään ja hoitamaan alkoholin riskikäyttäjät niin aikaisin kun mahdollista. Yleensä potilaan tuo lääkäriin joku muu syy, mutta tässä yhteydessä on hyvä keskustella myös alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden käytöstä. Lyhytneuvonnan tarkoituksena on vähentää juomista. Sitä suositellaan naisille, jotka juovat 2 alkoholiannosta päivittäin tai juovat itsensä humalaan viikoittain (vähintään 5 annosta) ja miehille, jotka juovat päivittäin 3annosta tai viikoittain 7 annosta kerralla. Hyviä tilanteita, jossa päihteiden käyttö voidaan ottaa puheeksi, ovat esimerkiksi työterveys-, ikäryhmä- ja ajokorttitarkastukset. Päihdeongelman tunnistamisessa voidaan haastattelun tukena käyttää erilaisia kyselyjä (esimerkiksi AUDIT-kysely), lääkärintutkimusta ja laboratoriotutkimuksia.
Psykososiaaliset hoidot
Kaikissa psykososiaalisissa hoito- ja kuntoutusmuodoissa on tärkeää hoidon jatkuvuus, hyvä yhteistyö sekä potilaan motivoiminen ja sitouttaminen hoitoon. Yleisin psykososiaalinen hoito on ”tavallinen hoitosuhde”. Hoidossa on keskeistä tiedon antaminen, keskustelu ja toiminta yksilö-, ryhmä-, pari-, perhe- tai ryhmäterapiassa. Myös itseapu- ja vertaistoimintaa (AA-ryhmä, Al-Anon, A-kilta) on tarjolla. Hoidosta hyötyy myös perhe, sillä alkoholin ongelmakäyttö on koko perhettä koskeva asia.
Lääkkeistä lisäapua
Psykososiaaliset hoidot ovat hoidon perusta, mutta tulosta voidaan parantaa lääkehoidolla. Lääkkeiden on todettu auttavan retkahdusten estossa tai vähentävän alkoholinkulutusta. Myös alkoholiongelmaisen unettomuus, ahdistuneisuus, masennus, psykoottisuus ja mahdolliseen persoonallisuushäiriöön liittyvät oireet vaativat hoitoa. Hoito riippuu kunkin potilaan omasta tilanteesta. Yhdessä lääkärin kanssa suositellaan tehtäväksi niin kutsuttu antabussopimus hoidosta.
Lue lisää
M-filesistä löytyvä materiaali
- Vähennä vähäsen Opas alkoholin käyttöön, M-files
- Potilasohje Etelä-Pohjanmaan kuntien päihdepalveluista, M-files
