Omahoidon ohjauksen yleiset periaatteet
- Tasalaatuisen omahoidon ohjauksen tueksi on hoitotyön tutkimussäätiö julkaissut omahoidon ohjauksen sisällöt sydämen vajaatoimintapotilaille.
- Omahoidon ohjausta toteutetaan perusterveydenhuollossa ja/tai erikoissairaanhoidossa, hoitotyön suositus –ohjeen mukaan tai soveltaen.
- Omahoidon ohjaus kuuluu jokaiselle potilaan hoitoon osallistuvalle hoitotyöntekijälle, joka huolehtii oman osaamisensa ylläpitämisestä.
- Omahoidon ohjaustilanteessa olisi hyvä olla myös läheinen mukana.
- Omahoidon ohjausta toteutetaan potilaan sairaalahoitojaksolla, perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa, kotiutumisvaiheessa, sairauden tilan seurannassa vastaanotolla ja/tai kotihoidossa.
- Tavoitteena on sairauden oireiden hallinta, pahenemisvaiheiden ehkäiseminen ja vähentäminen sekä potilaan toimintakyvyn säilyminen ja arjessa itsenäisesti selviytyminen. Omahoidon ohjauksessa potilaan tulee saada riittävät tiedot, jolloin hän pystyy toteuttamaan vastuullisesti omahoitoa.
Ohjauskeinona on tiedollisen ohjauksen lisäksi henkinen ja emotionaalinen tuki, joka edesauttaa potilaan saaman hoidon vaikuttavuuteen. Potilasta tuetaan omahoidon toteutuksessa ja tarvittaessa konsultoidaan erityisammattityöntekijöitä. Alkuvaiheen ohjausta jatketaan perusterveyden sairaanhoitajan / terveydenhoitajan vastaanotolla tai vajaatoimintahoitajan vastaanotolla sisätautien poliklinikalla. Omahoidon ohjausta jatketaan osittain myös puhelinohjauksena.
Omahoidon ohjauksen sisältö
Informoi potilaalle
- Seuraavasta ohjauskerrasta ja lääkärin kontrollista (missä ja milloin).
- Ammattilaisten yhteystiedoista.
- Mahdollisuudesta ottaa yhteyttä sosiaalipalveluihin (esim. kotihoito ja tukipalvelut).
Ohjaa potilasta:
sairaudesta:
- Sairauden taustoista sekä syistä.
- Tunnistamaan ja seuraamaan vajaatoiminnan merkkejä ja oireita yksilöllisesti, (Käypä hoito: Itsearviontitaulukko, Novartis: Seuraa sydämesi ääntä, Seuraa sydäntäsi: Oirekysely , Terveyskylä: Tietoa sydänsairauksista, Terveyskylä: Sydämen vajaatoiminta omahoito) sekä milloin oireiden pahentuessa tulee hakea apua.
- Liitännäissairauksien vaikutuksista.
- Mittaamaan verenpainetta ja tunnustelemaan sykettä.
nesteytyksestä:
- Nesteiden käytöstä, nauttimisesta ja nesterajoituksesta.
- Vaikean vajaatoiminnan ja erityisesti hyponatreemisen potilaan nesterajoituksesta (1,5-2 l/vuorokausi).
- Kotikonsteista janon tunteen hillitsemiseksi ja hallitsemiseksi.
- Nesteiden käytön mukauttamisesta sääolosuhteiden ja terveydentilan (esim. kuume, ripulointi, oksentelu) mukaan.
HUOM! Jos potilaalla on lieviä tai kohtalaisia oireita, häntä tulee ohjata nesterajoituksesta vain tarpeen mukaan. Rutiininomaisesta ohjauksesta ei ole hyötyä.
painon seurannasta ja liikunnasta:
- Painon seurannan merkityksestä.
- Oikeaoppisesta säännöllisestä painonseurannasta ja tuloksen kirjaamisesta kotimittauslomakkeeseen.
- Asianmukaisesta toimimisesta painonnousun (yli 2 kg 3 vrk:ssa) yhteydessä.
- Yhteyshenkilön tietojen antaminen kirjallisesti.
- Säännöllisestä liikkumisesta.
- Liikunnasta osana omahoitoa.
lääkityksestä:
- Lääkkeiden vaikuttavuudesta (hyödylliset vaikutukset tulevat hitaasti esille ja sivuvaikutukset ovat usein ohimeneviä), tärkeydestä ja säännöllisyydestä yksilöllisesti.
- Lääkehoidon toteutuksesta ja lääkeannostelijan käytöstä.
- Lääkärin ohjeistuksen mukaisesti, kuinka potilas/läheinen voi lisätä nesteenpoistolääkitystä oireiden ja nestetasapainon perusteella tai ottamaan yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
- Nesteenpoistolääkityksen ajoittamisesta aamuun ja/tai päiväaikaan.
- Nestehukan vaarasta, liiallisesta painon laskusta.
- Turvallisesta kipulääkkeestä osana hoitoa.
- Lääkekorvattavuuksiin liittyvistä asioista.
suolan käytöstä:
- Vähäsuolaisen ruokavalion merkityksestä.
- Suolan saannin vähentämisestä enintään viiteen grammaan päivässä.
- Tavallisimpien elintarvikkeiden suolapitoisuudesta.
- Sydänmerkistä.
- Juhlapyhien ja matkojen yhteydessä suolan käytön huomaamattomasta lisääntymisestä (Sydänliitto: Testaa suolan saantisi).
