Sosiaaliturvan tarkoituksena on turvata ihmisille riittävä toimeentulo ja huolenpito kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva koostuu palveluista ja toimeentuloa turvaavista etuuksista.
Terveydenhuollon sosiaalityön palvelut
- Sairaus voi vaikuttaa monella tavalla ihmissuhteisiin, asumiseen, työ- ja toimintakykyyn, toimeentuloon ja taloudellinen tilanteeseen. Terveydenhuollon henkilöstö voi tehdä konsultaatiopyynnön sosiaalityöntekijälle potilaan sosiaalisen tilanteen arviointia varten hoidon eri vaiheissa esim. sairastumisen alussa, sairauden pitkittyessä tai pahentuessa. Huomioitava etenkin erityistä tukea tarvitsevat potilaat eli henkilöt, joilla on vaikeuksia hakea ja saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Myös potilas itse ja läheiset voivat pyytää sosiaalityöntekijän tapaamista.
- Jos todetaan sosiaalityön tai sosiaalipalvelujen tarve, asiakkuus voi jatkua terveydenhuollon sosiaalityöntekijällä ja/tai siirtyä kotikunnan palveluihin tai muiden toimijoiden palveluihin esim. velkaneuvonta, potilasjärjestöjen palvelut tai edunvalvonta. Sosiaalityöntekijä tekee potilaan luvalla yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, tarvittaessa auttaa potilasta palvelujen ja etuuksien hakemisessa ja varmistaa esim. ilmoitusmenettelyllä, että potilaan asia tulee vireille.
- Terveydenhuollon sosiaalityöntekijän käynnillä keskustellaan potilaan/perheen elämäntilanteesta (huomioidaan voimavarat ja kuormittavat tekijät), arvioidaan potilaan toimintakykyä, etsitään keinoja sairauden arkeen tuomiin haasteisiin, tuetaan arjen jaksamista ja elämänhallintaa psykososiaalisin keskusteluin sekä arvioidaan sosiaaliturvan saannin edellytykset.
- Terveydenhuollon sosiaalityöntekijä turvaa arkielämän jatkuvuutta osallistumalla potilaan kokonaisvaltaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Sosiaalityöntekijä voi osallistua kotiutuksen suunnitteluun sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laadintaan.
Kelasta haettavat etuudet
Matkakorvaukset
Korvataan sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjä matkoja. SV 67-todistus tarvitaan, jos on terveysperusteinen erityiskulkuneuvon käyttö, matkan pituus julkiseen terveydenhuollon yksikköön omalla autolla on yli 100 km/suunta tai matka tehdään yksityiseen terveydenhuoltoon. Jos terveydenhuollon ammattihenkilö tilaa kertamatkan Kelan alueellisesta tilausnumerosta ei SV 67-todistusta tarvita. Matkasta korvataan omavastuuosuuden ylittävä osa. Jos matkakustannukset ylittävät kalenterivuoden aikana vuotuisen omavastuun, korvataan ylittävä osa kokonaan.
Lääkekorvaukset
Oikeuttaa lääkkeen erityiskorvaukseen, rajoitettuun korvaukseen tai kliinisen ravintovalmisteen korvaukseen haetaan Kelasta lääkärin kirjoittamalla B-lausunnolla, jonka saapumispäivä Kelaan on hakemuksen vireille tulopäivä.
B-todistus
- 201 Krooninen sydämen vajaatoiminta
- 206 Krooninen sepelvaltimotauti ja krooniseen sepelvaltimotautiin liittyvä rasva-aineenvaihdunnan häiriö
- 207 Krooniset sydämen rytmihäiriöt
- 289 Sakubitriilin ja valsartaanin yhdistelmävalmiste
Lääkekorvauksissa on kaikilla alkuomavastuu ja vuotuinen lääkekatto.
Sairauspäiväraha ja osa-sairauspäiväraha
Korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aikaista ansiomenetystä. Myös eläkkeellä oleva alle 68-vuotias voi olla oikeutettu sairauspäivärahaa, jos hän on työskennellyt ennen sairastumistaan. Jos työkyvyttömyys kestää alle 60 arkipäivää, kirjoitetaan A-todistus, jos yli 60 arkipäivää -> B-lääkärinlausunto Kelaan ja A-todistus työnantajalle/muille tahoille. Yli 90 pv -> työterveyslääkärin lausunto Kelaan. Osa- aikaisesta työhön paluusta sovitaan työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa.
Kansaneläkkeenä myönnettävä työkyvyttömyyseläke
Jos työkyky on heikentynyt 3/5 ja jatkuu vähintään vuoden. Turvaa vähimmäistoimeentulon ja/tai täydentää pientä työeläkettä. Myönnetään määräaikaisena kuntoutustukena tai pysyvänä työkyvyttömyyseläkkeenä. Tarvitaan B-lääkärinlausunto ja oma hakemus.
Vammaisetuudet
Tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Kelan vammaisetuudet ovat 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki. Näiden myöntökriteereissä on eroja. 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuessa (alin tuki) edellytetään, että toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan, ja sairaudesta/vammasta aiheutuu olennaista haittaa tavanomaisessa elämässä. Olennainen haitta vastaa keskivaikeaa toiminnanvajausta (haittaluokka 6-10). Finlex: Haittaluokitus, kohta 11
Eläkkeensaajan hoitotuki
Edellytetään toisen ihmisen avun, ohjauksen ja/tai valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa toimissa. Vammaisetuuksien hakemiseen tarvitaan C- lääkärinlausunto (myös B-lääkärinlausunto käy, jos siinä on toimintakykyä koskevaa kuvausta).
Ammatillinen kuntoutus
Edellytyksenä on, että sairaus vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuden olennaisen heikentymisen. Arvioinnissa huomioidaan sairauden lisäksi myös henkilön muu kokonaistilanne kuten psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä muut elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.
Lääkinnällinen kuntoutus
Tavoitteena on toimintakyvyn palauttaminen ja ylläpitäminen. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voidaan myöntää alle 65-vuotiaalle henkilölle, jolla on huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa ja vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve.
Kuntoutuksen tavoitteet eivät voi olla hoidollisia eikä kuntoutus voi liittyä välittömästi sairaudenhoitoon. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta ovat terapiat (toiminta-, puhe-, musiikki-, fysioterapia), moniammatillinen yksilökuntoutus avo- tai laitosmuotoisesti, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit sekä psykoterapia.
Harkinnanvaraista/määrärahasidonnaista kuntoutusta esim. sairausryhmäkohtaisia kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja voidaan myöntää 16-67-vuotiaille. Kuntoutuksen hakemiseen tarvitaan lääketieteellinen arvio sairauden tai vamman aiheuttamasta kuntoutustarpeesta, kuntoutussuunnitelma ja hakijan oma hakemus. Kuntoutujalle on tarjolla erilaisia taloudellisia tukimuotoja kuntoutusajan toimeentulon turvaamiseksi.
Asumisen tuet
Kelan perustoimeentulotuki (viimesijainen taloudellinen tuki): Tilanteissa, joissa tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin arjen menoihin kuten ruokaan, lääkkeisiin ja asumiseen.
Työeläkelaitoksesta haettavat etuudet
Työeläkkeenä myönnettävä työkyvyttömyyseläke
Oikeus, kun työkyvyn arvioidaan olevan heikentynyt sairauden, vian tai vamman vuoksi vähintään 2/5 (=osatyökyvyttömyyseläke) ja yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläke myönnetään täytenä eläkkeenä, jos työkyky on heikentynyt 3/5. Määräaikaisesti myönnetyt työeläkkeet ovat kuntoutustuki ja osakuntoutustuki. Hakemiseen tarvitaan B-lääkärinlausunto ja oma hakemus. Työnantajalle on tarpeen kirjoittaa A-todistus etenkin määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä haettaessa.
Ammatillinen kuntoutus
Vastuullisena tahona ovat työeläkelaitokset tai tapaturma- ja liikennevakuutuslaitos. Tavoitteena työelämään palaaminen/työelämässä jatkaminen työkyvyn rajoitteista huolimatta. Tarvitaan B- lääkärilausunto sekä työeläkekuntoutushakemus, voidaan hakea myös ennakkopäätöstä, joka on voimassa 9 kk.
Kuntien järjestämät palvelut ja haettavat etuudet
Vaikeavammaisten subjektiiviset palvelut (lakisääteinen, kuntaa velvoittava) ja taloudelliset toimenpiteet
Kuljetus- ja saattajapalvelut, palveluasuminen, henkilökohtainen apu, päivätoiminta ja asunnon muutostyöt.
Vaikeavammaisten harkinnanvaraiset (määrärahasidonnaiset) tukitoimet
Esim. kuntoutusohjaus, korvaukset päivittäisissä toiminnoissa tarvittavista
Sosiaalipalvelut
Palvelutarpeen arviointi, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, perhetyö, kotihoito, kotipalvelu, lapsiperheiden kotipalvelu, lastensuojelu, liikkumista tukevat palvelut, asumispalvelut, laitospalvelut, päihdetyö, mielenterveystyö, kasvatus- ja perheneuvonta, sosiaalipäivystys.
Sosiaalinen kuntoutus
Tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvynvahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden lisäämiseksi.
Omaishoidontuki
Täydentävä/ehkäisevä toimeentulotuki
Terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto
Säädetty estämään kohtuuttoman korkeaksi nousevaa maksurasitusta. Kertymäkausi on kalenterivuosi. Maksujen seuranta on palvelujen käyttäjän vastuulla.
Verottajalta haettavat etuudet
Verotuksen invalidivähennys (ansiotuloista)
Potilas on oikeutettu vähennykseen, jos sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu pysyvä haitta (arvioinnissa lääkäri soveltaa tapaturmavakuutuslain mukaista haittaluokitusta). Pysyvä haitta-aste on oltava vähintään 30 % (haittaluokka 6) B-lausunto verottajalle riittää. Jos henkilö saa työkyvyttömyyseläkettä, haitta-aste on automaattisesti 100 %, ei erillistä selvitystä. Jos työkyvyttömyyseläke on myönnetty osaeläkkeenä, haitta-aste on 50 %. Finlex: Haittaluokitus, kohta 11
Veronmaksukyvyn alentumisvähennys (esim. sairauden vuoksi)
Vähennys tehdään ansiotulosta ja perhetilanne huomioidaan. Terveydenhuollon menot ovat vähintään 10 % ansiotuloista ja verovelvollisen/puolisoiden yhteenlaskettu vuositulo jää alle tiettyjen tulorajojen. Vähennys haetaan omalla selvityksellä.
Verotuksen kotitalousvähennys
Vähennnyksen voi saada, jos ostaa esim. kotitalous- ja hoitotyötä. Vähennys myönnetään osasta työn osuudesta, ei matkakuluista.
Arvonlisäveroton kotipalvelu
Kotipalvelujen ja niiden tukipalvelujen myynti voi olla arvonlisäverotonta, jos palvelut myydään sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkilölle sosiaalihuoltopalveluina. Yksityisten sosiaalihuoltopalvelujen arvonlisäverotus.
Liikkumisesteisen pysäköintitunnus
Liikkumisesteisen pysäköintitunnukseen on oikeutettu henkilö, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa itsenäistä liikkumista estävää haittaa (haittaluokka 11). Pysäköintitunnus haetaan Traficomin/Ajovarman konttorin kautta. Liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto, jossa haittaluokka sekä sairauden tai vamman pysyvyys tai kesto on määritelty. Myönnetty pysäköintitunnus oikeuttaa vapautukseen ajoneuvoverosta, mikäli hakija on ajoneuvon omistaja tai haltija.